{"candidate":{"id":290,"election_id":1,"district_id":34,"party_id":36,"first_name":"Jorma","last_name":"Piisinen","nick_name":null,"image_id":"1676570983101","video_id":null,"election_number":336,"hidden":false,"answers":[{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":1,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Sähkökriisi on itse aiheutettua. Säästä, tuulesta ja auringosta riippumattomat, tasaisesti sähköä tuottavat voimalat on purettu. Tilalle on rakennettu tuulivoimaa. Sillä saadaan pidettyä sähkön hinta korkealla, kun sähköä ei saada silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Kovalla pakkasella ei tuule, joten sähkön hinta pysyy korkealla pakkasten jatkuessa. Tukea todellakin tarvitaan, mutta myös sähköntuotanto pitäisi uusia tarjoamaan riittävästi sähköä säästä riippumatta."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":2,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Sähköautolla ajaminen on päästötöntä, mutta sitä ei ikävä kyllä taida riittää pakkastalven aikana. Kun huomioidaan auton valmistuksessa syntyvät päästöt, ei sähköauto enää olekaan kovin ekologinen. Lisäksi akkujen saatavuus voi olla tulevaisuudessa haastavaa. Vetyautot ovat vielä kehitteillä, eikä polttoaineen jakeluverkostoakaan vielä ole. Jos päästöjä haluttaisi leikata, pitäisi polttoainevero poistaa uusiutuvilta dieselpolttoaineilta - esim. Neste My dieseliltä. Sen ilmoitetaan pienentävän autoilijan hiilijalanjälkeä heti keskimäärin 90%. Jakeluverkko on olemassa, ei siis tarvetta rakentaa infraa. Sähköautojen määrä on vielä suhteellisen pieni ja sellaisen hankkimiseen on harvalla varaa. Dieselautoja on todella paljon. Pelkästään dieselkäyttöisiä henkilöautoja oli vuoden 2021 lopulla n.752 000 kpl. ja sen päälle hyötyajoneuvot. Päästöjen kannalta uusiutuvan dieselin käyttöön perustuva tuki olisi järkevämpää."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":3,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Suomessa ruokakauppaa hallitsee pari jättitoimijaa, jotka määrittelevät sekä myyntihinnat, että etenkin kotimaisille tuottajille maksettavat hinnat. Kilpailun lisääntymisellä olisi varmasti hintoja alentava vaikutus."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":4,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Helpottaisi kaupassa käyntiä, jos ruokakaupasta saisi samalla ruokaviinin. Sellaisessa paikassa, jossa Alko on ruokakaupan vieressä, asialla ei ole niin suurta merkitystä. Maaseudulla, missä Alkoja on harvemmassa, hyöty olisi suurempi. Alkoholin kulutus saattaisi tilapäisesti hieman nousta, mutta uskoisin sen tasaantuvan melko nopeasti. Viinin ollessa lähikaupassa, ei tarvitsisi ostaa niin suuria kertaostoksia, jolla on kulutusta lisäävä vaikutus."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":5,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Vapaakauppalääkkeitä pitäisi saada ostaa ruokakaupasta. Olisi kuitenkin hyvä, että kaupassa olisi lääkealan koulutuksen saanut ammattihenkilö tarvittaessa informoimassa asiakasta lääkkeen käytössä."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":6,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Älylaitteiden liiallinen käyttö on varmasti osasyy, mutta kyllä kielellisen osaamattomuuden ja kulttuurillisten eroavaisuudet opiskelun ahkeruudessa ja kiinnostavuudessa ovat myös merkittävässä asemassa."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":7,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Se on kaksijakoinen kysymys. Jos korkeakoulutetun alalle tulee ylitarjontaa työvoimasta, on hyvä, että voi opiskella itselleen edullisesti toisen tutkinnon, kun palkkaakaan ei tule. \n\nToinen ääripää on se, että ns. \"ikuinen opiskelija\" vie opintopaikan sellaiselta henkilöltä, joka aidosti haluaisi korkean koulutustason ja itselleen hyvän työpaikan. Sellaiset pitäisi tunnistaa ja kyetä blokkaamaan riittävän korkeilla opintomaksuilla."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":10,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Nykyinen tiukka hoitajamitoitus aiheuttaa sen, että osastoja on suljettava riittämättömän hoitajamäärään vuoksi. On tärkeää, että hoitajia olisi riittävä määrä, mutta itse näkisin niin, että on parempi saada iäkkäille hoivapaikka hieman vähemmällä henkilökunnalla, kuin ei hoivapaikkaa ollenkaan. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että ei edes yritetä parantaa tilannetta."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":8,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"On selvää, että perustoimeentulo on taattava, jos työtä ei kerta kaikkiaan ole saatavilla, mutta omaehtoista työttömyyttä ei saa tukea. Työnteon on aina oltava olennaisesti houkuttelevampaa, kuin työttömänä oleminen. Ammattiyhdistysliikkeet ja työttömyyskassat houkuttelevat jäseniksi nimen omaan ansiosidonnaisilla työttömyyskorvauksilla, jotka ovat olennaisesti peruspäivärahaa suurempia.\n\nVirheellisesti kuvitellaan, että työttömyyskassat maksavat ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ja peruspäivärahan välisen eron. Valtio maksaa myös ns. ansio-osasta suurimman osan. Työttömyyskassat ja ammattiliikkeet vain murto-osan, n. 5-6%. Loppu katetaan työttömyysvakuutusmaksuilla. \n\nTämän vuoksi ansiosidonnaista työttömyyskorvausta nauttivat rasittavat olennaisesti enemmän veronmaksajien lompakkoa, kuin peruspäivärahan saajat.  Toki annetut lupaukset paremmasta työttömyysturvasta on lunastettava, mutta jonkin siirtymäajan puitteissa saattaisi olla järkevää porrastaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrää siten, että se houkuttelisi paremmin ottamaan työtä vastaan."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":9,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Työvoiman saatavuusharkinnalla pyritään estämään se, ettei suomalaisen matalapalkka-alan työntekijän tarvitse kilpailla työpaikoista koko maailman halpatyövoiman kanssa. Kun matalapalkka-alalla ei tule toimeen pelkällä palkalla, joudutaan näille työntekijöille maksamaan erilaisia suomalaisen veronmaksajan kustantamia tukia. Näitä tukia on tietysti maksettava myös suomalaiselle matalapalkka-alan työntekijälle, jos hän ei tule palkallaan toimeen. Kustannukset suomalaiselle veronmaksajalle ovat kuitenkin puolta pienemmät, jos tukea ei tarvitse maksaa ulkomailta tuodulle matalapalkka-alan työntekijälle ja hänen syrjäyttämälleen, työttömäksi jääneelle suomalaiselle työntekijälle. Korkeasti koulutetuilla työntekijöillä on jo nyt mahdollisuus tulla Suomeen töihin ilman saatavuusharkintaa, mutta heitä ei ole tänne kuitenkaan saatu, koska Suomessa palkat eivät ole kilpailukykyisiä muualla maksettuihin palkkoihin nähden. Lisäksi Suomen verotus on kireämpää, kuin muissa pohjoismaissa."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":11,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Rohkenen epäillä, että pian huomataan, ettei Suomessa ole varaa kaikkiin perustettuihin hyvinvointialueisiin. Ihmettelin jo alun alkaen miksi Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta valtavine hallinto-organisaatioineen Helsingin lisäksi. Melko nopeasti ymmärsin, ettei asialla ole mitään tekemistä terveydenhoidon kanssa, vaan kyseessä pelkkä hallinnollinen uudistus, missä johtajan virkoja muodostetaan satapäin lisää ja paisutetaan luottamushenkilö-organisaatiot valtavan kokoisiksi. Tuskin kukaan yllättyi siitä, ettei rahaa enää riitä varsinaisen hoidon järjestämiseen."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":12,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Suomen korkeaa verotusta on aina perusteltu hyvin toimivalla ja milteipä ilmaisella terveydenhuollolla. Nyt sellaista ei enää ole, silti verotusta suunnitellaan nostettavaksi. Kyse ei ole hyvinvointipalvelujen kalleudesta, vaan rahojen käytön priorisoinnista. Hallintoa karsimalla ja ulkomaille lähettetävien tukipakettien suuntaamisella suomalaisten terveys- ja hyvinvointipalveluiden parantamiseen, pystyisimme kattamaan nykytason hyvinvointipalvelut. On vain käytävä arvokeskustelut siitä, mihin suomalaisten maksamat verorahat käytetään."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":13,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Ikävä kyllä, jos mistään ei haluta sopeuttaa menoja, jää ainoaksi vaihtoehdoksi korottaa veroja. Itse olisin valmis leikkaamaan osittain korruptioon menevästä kehitysavusta, erilaisista toistuvista \"kertaluonteisista\" tukipaketeista, huonosti talouttaan hoitaneiden maiden hyväksi, sekä yleverosta. \n\nSuomessa kannettavan veron taso on jo niin korkea, että vaarana on veronmaksukykyisten muuttaminen pois maasta, jonka jälkeen veroja olisi korotettava taas. Tämä jatkuisi niin kauan, että täällä ei enää olisi verojen nettomaksajia enää ollenkaan. Jos Suomen asiat tulisivat verottamalla kuntoon, eläisimme jo nyt yltäkylläisyydessä."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":14,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Leikata ei pidä, mutta on ryhdyttävä miettimään muitakin keinoja oppimistulosten laskemiseen, kuin liian suuret luokkakoot ja opettajien puute. Eihän me voida siihen mennä, että jokaisella oppilaalla on oma opettaja. Ei ole järkevää sekään, että inkluusiolla tuhotaan oppimishaluisten ja kykyisten mahdollisuudet edetä opinnoissaan ja elämässään eteen päin. Sillä on suora vaikutus työelämässä etenemiseen. Me tarvitsemme Suomessa nimen omaan osaajia ja siksi eteenpäin pyrkiviä ja siihen kykeneviä pitää ennemmin tukea, kuin pyrkiä heikentämään heidän mahdollisuuksiaan tasapäistämällä heitä hitaammin perässä tulevien kanssa samalle tasolle"}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":15,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Nuorten mielenterveysongelmiin saatava apua mahdollisimman nopeasti, jolloin ne ovat helpompia hoitaa. Tilanne mutkistuu pitkittyessään ja myös maksaa enemmän. panostamalla riittävään ammattihenkilökuntaan, voisimme kenties saada pienemmällä rahalla olennaisesti parempia tuloksia."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":16,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Yksityisillä metsienomistajilla pitää olla määräysvalta omiin metsiinsä. Luonnon monimuotoisuus ja hiilinieluista huolehtiminen on tärkeää, mutta Suomessa nämä asiat ovat hyvällä tolalla. Jos jatkamme luonnon ja metsien hoitoa samalla tavalla kuin tähänkin saakka, sekä käytämme metsiämme viisaasti, saamme niistä taloudellista tuottavuutta. Suomi on aina elänyt metsistä ja elää niistä tulevaisuudessakin. Suomessa metsien hoito ja puun käytön osaaminen on maailman huippuluokkaa."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":17,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Suomalaiset ovat hoitaneet metsiänsä kautta aikojen erinomaisesti. Suomi ei saa luovuttaa metsiensä hallintaa EU.n oman edun tavoittelijoiden määräiltäväksi. Suomi on kokoonsa nähden metsistänsä riippuvaisin valtio maailmassa. Sen vuoksi emme voi antaa metsiämme EU.n ilmastonmuutoksen pelinappuloiksi. Pidetään sekä maa- , että metsätalous omissa käsissämme."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":18,"answer":1,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"On järkevää toimia muiden maiden kanssa yhtäaikaa ja yhteistyössä. Pitää muistaa sellainen asia, että kaikkinainen pioneeritoiminta / kehityksen edelläkävijyys on kalleinta kehitystyötä ikinä. Suomen kaltaisella pienellä maalla ei ole varaa kehittää etukenossa teknologiaa ja keinoja hiilineutraaliuteen 15 vuotta EU.n muita maita nopeammin. Teknologia kehittyy niin nopeasti, että joudumme uusimaan menetelmämme muiden maiden tasolle heidän käyttäessä 15 vuotta uudempia keinoja ja laitteita. Näin ollen maksaisimme sekä kehitystyöstä kovan hinnan, että uuden teknologian mukanaan tuomat entistä tehokkaammat ja paremmat menetelmät ja laitteet. Tuon 15 vuoden aikana ovat vaatimuksetkin kenties jo muuttuneet niin paljon, etteivät meidän vanhat menetelmämme enää edes täyttäisi niitä."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":19,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Itse näen asian juuri näin. Talouden ollessa kuralla ei ole varaa sen enempää terveydenhuoltoon, eläkkeisiin, työttömyysturvaan, sen enempää, kuin mihinkään muuhunkaan. Sen vuoksi velan ja korkokulujen pienentäminen ovat ensisijainen päämäärä tulevalla hallitukselle. Jos velkamäärä kasvaa, ajaudumme tilanteeseen, jossa on mietittävä keinoja sen varalle, että emme enää saa lainaa. On siis järkevämpää tehdä talouden sopeutusta vapaaehtoisesti, kuin pakon sanelemana."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":21,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Mahdollisuus siihen pitää olla, mutta sen toteuttamiseen pitäisi olla riittävästi osaamista."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":24,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Asumistukien suuruus on yksi merkittävä syy vuokra-asumisen kalleuteen. sitä mukaa, kun vuokria korotetaan, asumistukia nostetaan. Markkinatalous ajaisi vuokrat laskuun, jos ihmisillä ei olisi varaa maksaa niin suuria vuokria asumistukien pienentyessä. Tästä valtion avokätisyydestä hyötyvät eniten suuret vuokra-asuntoyhtiöt."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":20,"answer":1,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Ennen kuin ryhdytään kiristämään listaamattomien yritysten osinkoverotusta, olisi saatettava ammattiyhdistysliikkeiden omistamien yhtiöiden, omistajilleen maksamat verottomat osingot verolle. \n\nJos ajatellaan kokonaisverokertymää valtiolle, saattaisi olla jopa parempi keventää listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verotusta esimerkiksi siten, että vapaan pääoman määrästä voisi maksaa tietyn prosenttimäärän osinkoja ilman veroseuraamuksia omistajalle, ilman maksimi euromäärää. \n\nTällöin yritykset tekisivät mahdollisimman suurta tulosta ja yhteisöverokertymä kasvaisi valtavasti. Siitä olisi hyötyä koko Suomen kansalle. Pitäisi vain hyväksyä se, että jotkut saavat enemmän rahaa käteen tekemästään työstä, kuin toiset, jotka kuitenkin hyötyisivät siten kasvavasta verokertymästä. \n\nVaikuttaa siltä, että osinkojen veronkorotusvimmassa unohdetaan se, että osinkojen maksaminen on yhtiölle vapaaehtoista. Niitä maksetaan vain niin kauan, kuin siitä on omistajille hyötyä. Jos osinkojen verotusta kiristetään jatkuvasti, ei niitä enää makseta, eikä siten verokertymääkään enää synny."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":22,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Verotusta on kevennettävä kaikissa tuloluokissa, mutta vielä ei ole sen aika. Valtion velkaantuminen on saatava ensin taittumaan, jonka jälkeen voimme miettiä verotuksen keventämistä. Lähtökohtana on oltava se, että Suomessa tulee omalla työllään toimeen."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":23,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Suomen luonnollista väestönkasvua pitäisi tukea ja yksi keino siihen on lapsilisien korottaminen. Sen vastapainoksi olisi saatava sopeutettua menoja Suomelle haitallisista ja ennen kaikkea hyödyttömistä ulkomaille suunnatuista menoeristä"}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":26,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Ensin pitäisi saada tuo jäsenasia kuntoon. Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin Naton arktisen osaamis- ja koulutuskeskuksen perustamisesta Suomeen. Myös Naton esikunnan perustamisesta Suomeen on ollut puhetta. Naton esikunta samoin, kuin koulutuskeskus ja pysyvät joukot, antaisivat lisäturvaa Suomelle Venäjän mahdollisia Suomen suuntaan kohdistuvia agressiivisia laanemispyrkimyksiä vastaan. Lisäksi sillä olisi työpaikkoja ja talouskasvua lisäävä vaikutus, eritoten sen sijoittuessa harvempaan asutulle alueelle."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":27,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Ensisijaisesti Natoon tulisi pyrkiä sovitusti yhdessä Ruotsin kanssa."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":28,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Hyviä suhteita on vaalittava kaikkien maiden kanssa - etenkin rajanaapureiden. Pitää kuitenkin muistaa, että teoilla on seuraamuksensa ja luottamuksen palautuminen ja yhteistyön uudelleenrakentaminen ottaa aikansa."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":29,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Väkivaltarikollisuus lisääntyy huolestuttavasti etenkin eteläsuomen kasvukeskuksissa. Uskon riittävän kovien rangaistusten vähentävän väkivaltarikoksia merkittävästi."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":30,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Humanitaarisesti maahan muuttaneiden kotuottamisessa ei olla onnistuttu Suomessa, eikä missään muuallakaan. Sen vuoksi olisin varovainen ottamaan niitä tänne. Pikemminkin olen Tanskan mallin kannalla, eli nollalinjalla."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":31,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Tämä on erittäin vaikea kysymys. Jos omaiselleen pitäisi antaa siihen mahdollisuus, olisi se milteipä mahdotonta. On kaiketi niin, että vakavien sairauksien tietyssä vaiheessa ihminen haluaa itse lopettaa tuskansa ja päästä irti kivusta ja toivottomuudesta."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":32,"answer":1,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Kannabiksen käyttö on rikollista ja huumeiden ympärille liittyy rikollisuutta. Se saattaa toimia porttina kovempien huumeiden käyttöön ja olla tie ihmisen nopeaan tuhoon. Harva pääsee irti huumekierteestä, joten sellaiseen joutumista ei pidä edistää."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":33,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Jokainen on loppukädessä oman itsensä herra ja vastaa omista teoistaan. Lasten ei kuitenkaan pitäisi joutua kärsimään vanhempiensa aiheuttamista ongelmista."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":35,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Se on kaksipiippuinen asia. Nuoret muuttavat kasvukeskuksiin koulutuksen ja työn perässä, samalla, kun maaseutu autioituu ja sen väestö siellä ikääntyy. Infran rakentaminen pienelle alueelle on edullisempaa ja edesauttaa tiheää asumista.\n\nVäestön keskittyminen nostaa asumisen ja elämisen kustannuksia.  Markkinatalous ajaa ihmisiä kasvukeskuksiin ja se on ihmisten oma tahto. Silloin sen on oltava hyväksi niille, jotka voivat sinne lähteä ja autioituville kylille se on huono asia."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":25,"answer":1,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Maanpuolustuksesta ei pitäisi nyt säästää, koska Venäjä on näyttänyt laajenemispyrkimyksensä ja halunsa vallata puolustuskyvyttömiä maita."}},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":34,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Kaikilla ihmisillä pitää olla samat oikeudet, mutta en hyväksy myöskään vähemmistöjen nostamista enemmistöjen yläpuolelle, tai saavan etuuksia sen vuoksi, että ovat vähemmistöä."}}],"bgAnswers":[{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":1,"numeric_answer":63,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":2,"numeric_answer":null,"option_answer":[2],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":3,"numeric_answer":null,"option_answer":[4],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":34,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{"fi":"Rakennusalan yrittäjä, Remontti-Reiska"},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":35,"numeric_answer":null,"option_answer":[34],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":36,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{"fi":"Järvenpää"},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":44,"numeric_answer":null,"option_answer":[48],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":39,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{"fi":"Olen 63v. rakennusalan yrittäjä. Perheenä vaimo ja kolme poikaa. Ahkeruus ja vastuun kanto itsestä ja perheestä ovat arvojani. Maamme velkakierre katkaistaan kääntämällä rahavirrat kotimaahan ja veropolitiikalla, joka nostaa työnteon ja yrittämisen kannattavaksi. Lainan otto on siirrettyä verotusta. Halu puuttua epäkohtiin ajoi minut mukaan politiikkaan. Perehdyn asioihin huolellisesti ja uskallan nostaa asioita rohkeasti esille. Suomen korkeaa veronkantoa on perusteltu sillä, että terveydenhuoltomme on maailman parasta ja milteipä ilmaista. Lisäksi Suomea on tituleerattu turvalliseksi maaksi asua. Hoitoon ei pääse ja katuväkivalta lisääntyy jatkuvasti poliisin ja hoitoalan kärsiessä resurssipulasta. Eteläsuomen kasvukeskuksissa aseet ovat ilmestyneet katukuvaan – koulusta palaavilta lapsilta ryöstetään jopa vaatteet päältä. Silti verotuksemme on maailman kireimpiä. Haluan Suomesta turvallisen maan, jossa on hyvä yrittää ja tulla omalla työllä toimeen ja elättää perheensä -  myös lastemme ja heidän lapsien."},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":40,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":"https://twitter.com/@JPiisinen"},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":41,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":"https://facebook.com/jpiisinen/"},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":42,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":"https://www.instagram.com/jorma_piisinen/"},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":43,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":"https://www.jormapiisinen.fi"},{"election_id":1,"candidate_id":290,"question_id":37,"numeric_answer":null,"option_answer":[40],"text_answer":{},"link_answer":null}]},"partyResults":[{"data":52,"score":0.7912},{"data":36,"score":0.789},{"data":41,"score":0.781},{"data":67,"score":0.7786},{"data":1,"score":0.767},{"data":35,"score":0.7397},{"data":40,"score":0.7362},{"data":55,"score":0.7316},{"data":46,"score":0.7137},{"data":43,"score":0.7088},{"data":44,"score":0.7071},{"data":54,"score":0.6985},{"data":39,"score":0.6894},{"data":51,"score":0.6893},{"data":42,"score":0.6464},{"data":34,"score":0.6206},{"data":56,"score":0.6188},{"data":37,"score":0.5783},{"data":47,"score":0.5453},{"data":38,"score":0.5149},{"data":50,"score":0.4969},{"data":48,"score":0.4764}]}