{"candidate":{"id":710,"election_id":1,"district_id":34,"party_id":1,"first_name":"Martin","last_name":"Paasi","nick_name":null,"image_id":"1676919814309","video_id":null,"election_number":70,"hidden":false,"answers":[{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":16,"answer":1,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Biodiversiteetti-indeksi (BII) osoittaa, että Suomen luonto on toiseksi parhaiten säilynyt kaikista EU-maista. BII kuvaa, kuinka iso osa alkuperäisestä lajistosta on säilynyt ja kuinka runsaana se esiintyy. Lontoon luonnonhistoriallisen museon mukaan näin korkea indeksiluku kertoo, että luonto on monimuotoista ja että ekosysteemit toimivat hyvin (Metsälehti.fi \" Suomen luonnon monimuotoisuus EU:n huippua\") Siitäkin huolimatta hakkuita voisi vähentää valtion metsissä, hyvän tilanteen säilyttämiseksi."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":18,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Suomi voi taloudellisten rahkeiden puitteissa tehdä mahdollisimman paljon ilmastonmuutoksen torjunnassa. Mitä vahvempi talous, sitä paremmat rahkeet. Mutta kun taloutemme on huonossa hapessa, meidän ei esimerkiksi tarvitse \"ainoana maailmassa\" pyrkiä tuohon vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen. Ainakaan siltä osin, kun siitä on kustannusvaikutuksia. Tavoitteemme lykkääntymisellä ei ole mitään vaikutusta globaaliin ympäristökriisiin. Siitäkin huolimatta meidän pitää pyrkiä olemaan edelläkävijöitä hiilineutraaliuuden saralla."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":21,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Valtion omistama yritystoiminta joutuu liian usein poliittisten intohimojen kohteeksi. Tästä seuraa, että näitä yrityksiä ei johdeta tehokkaasti. Julkishallinto on poikkeuksellisen huono isäntä.\n\nSiksi valtion omistamista yhtiöistä saatavat varat voisi käyttää paremmin esim eläkejärjestelmän uudistamiseen. Suomen eläkejärjestelmä on periaatteessa hyvä, mutta kallis. \n\nTyönanatajan maksamasta kuukausittaisesta palkkakustannuksesta 25% (!) menee eläkejärjestelmän rahoittamiseen. Tästä summasta vain 18% sijoitetaan tuottavasti. Loput rahat menevät suoraan eläkkeiden maksamiseen. Julkisella puolella ja yrittäjien osalta kaikki eläkejärjestelmän rahat menevät suoraan nykyisten eläkkeiden maksamiseen.\n\nVastasyntyneelle voi hankkia keskimääräisen suomalaisen eläkkeen sijoittamalla 5000 euroa osakkeisiin heti syntymästä. Noin 7 prosentin keskimääräinen vuotuinen tuotto hoitaa loput ja kasvattaa tuon viiden tonnin sijoituksen noin 350 000 euroon 65v aikana.\n\nValtion omistamalla Solidiumin 7,5 miljardilla eurolla eläkejärjestelmän voisi kerta heitolla siirtää sijoitustuottorahoitteiseksi (vrt Norjan öljyrahasto).\n\nSilloin Suomalainen palkkakustannus laskisi 25% yhdessä sukupolvessa."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":27,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Olisi ihan hyvä saada Naton erikoiskyvyt suojaksemme mahdollisimman pian."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":28,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Ei toimivista suhteista mitään haittaa ole. Kunhan Putin ensin on syrjäytetty ja venäläiset poistuneet Ukrainan mailta. Valitettavasti Venäjä on Suomelle sotilaallinen uhka Putinin jälkeenkin. Uhka perustuu Venäjän kulttuuriin, autoritääristä johtajaa hyväksyvänä."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":29,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Ensisijaisesti kohdistettava ponnistukset nuorisorikollisuuden syihin. Toisaalta rangaistusasteikkoa olisi Suomessa ylipäätään hyvä tarkistaa ja tarpeen mukaan korjata ankarammiksi."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":30,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Emme voi pelastaa kaikki. Niin kauheaa kun se onkin."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":31,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":32,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"THL:n mukaan huumeiden käyttöön tulisi puuttua sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin kuin rikoslailla ja rangaistuksilla. Jos huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista harkitaan, sen tulee THL:n mukaan koskea kaikkia huumausaineita. Kannabiksen runsas käyttö nuorena aihettaa monenlaista haittaa. Sen erityiskohtelu ei siten olisi haittojen kannalta eritysen loogista.\n\nRangaistavuudesta luopuminen ei tietenkään tarkoita, että se olisi hyväksyttävää/toivottavaa. Se toisi kuitenkin huumebisneksen ja käytön ongelmat paremmin päivänvaloon.\n\nPoliisi ei kuitenkaan lämpene edes kannabiksen käytön laillistamiselle. He näkevät jo nyt kannabiksen kasvavan käytön seuraukset ja kantavat huolta siitä viestistä, mitä laillistaminen antaisi. \n\nMikäli huumeiden käyttö olisi aina ollut sallittua, meillä ei välttämättä olisi nykyistä enemmän ongelmia. Ehkä jopa niin, että käyttäjät saisivat paremmin ja nopeammin hoitoa. \n\nKäytön rangaistavuudesta luopumisen ongelmat vaikuttaisi näin pohdittuna liittyvän ylimenovaiheeseen. Eli kymmenen vuotta valistusta ennen rangaistavuudesta luopumista voisi toimia?\n\nEn tiedä aiheesta tarpeeksi, enkä ole rangaistavuuden poistamisen kannalla."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":33,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Vaikuttaa siltä. Ei kuitenkaan voi olla niin, että valtio elättää jos ei jaksa ryhdistäytyä. Eikä edes niin, että valtio elättää jos ruohonkasvun tuijottaminen ei lyö leiviksi. Uravalinnoilla on seurauksensa ja kaikesta tekemisestä ei saa kunnollista palkkaa. Joten vaikka kuinka haluaisi riehuvaksi rokkistaraksi niin on kannettava vastuu omasta elämästään ja olla jokin suunnitelma B, jos ura stagella ei ota onnistuakseen.\n\nYhtälailla elämä voi yllättää ja jos ihminen menee rikki on yhteiskunnankin kannalta perusteltua kannatella tällaista kunnes tämä ehtii saada elämänä takaisin raiteilleen. Hyvää tekijää ja oman elämänsä sankaria ei pidä jättää yksin."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":34,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Epäkohdat on hoidettava kuntoon. Translaki hyväksyttiin juuri. Jos kokemusasiantuntijoiden mielestä edelleen on tarvetta korjauksille, niin korjataan. Korjauksia tehdessä tulisi kuitenkin myös huomioida jonkinlainen tolkku, valtaväestö ja käytännön arki. Translaki meni liian pitkälle siinä, että sukupuolen vahvistamisen voi tehdä kerran vuodessa. Valistuksesta ei saisi tulla propagandaa. Varsinkaan kouluissa."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":35,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Ihmiset asukoon ja tehköön työtä missä haluavat. Asumisen ja tekemisen keskittyminen kaupunkiseuduille on varsinkin etätöitä edeltävänä aikana kasvattanut tuottavuutta ja taloutta. Kaupunkiasuminen on ilmeisesti myös ekologisempaa kuin böndellä asuminen. Osaamiskeskittymät (yliopistokaupungit, piilaakso, soluruoka-osaaminen, jne.) ovat myöskin taloudelle hyödyllisiä. Digitaalisuus on jossain määrin murentanut näitä lainalaisuuksia."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":1,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Tuki pitää kohdistaa vain heille, jotka eivät muuten tule toimeen."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":2,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Hyvä idea. Ei ole valtion asia päättää mikä käyttövoima on paras. Vähäpäästöisyys autoverotuksen keskiöön."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":5,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"En näe, että särkylääkkeiden tuominen ruokakauppaan olisi vaivansa väärti."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":4,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Valtion holhousmenttaliteetti ei ole tätä päivää. Lisäksi Alkolla kuten Veikkauksella on jakomielinen tehtävä: maksimoida voittoa ja ehkäistä haittoja, joten holhoukselle ei ole uskottavia edellytyksiä. Köyhimmille asuinalueille painottuvat rahapelikoneet ovat tutkitusti paljon suurempi uhka heikko-osaisimmille kuin viinit (jotka kuitenkin saa ruokakaupan viereisestä). Pelikoneet tuulikaapeista, viinit kauppohin."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":6,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Älylaitteiden käyttö tunnilla pitäisi kieltää. Muilta osin ovat nykypäivää."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":7,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Ensimmäinen tutkinto on keskimäärin kannatavaa Suomelle, toinen ei. Valtion ei pidä rahoittaa sellaista joka ei ole yleishyödyllistä."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":3,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Suomessa, kuten muuallakin on vähittäiskaupan oligopoli (2-3 toimian markkina), mikä tutkitusti heikentää kilpailua ja mahdollistaa korkeammat hinnat. Lisäksi nämä toimijat ovat painaneet tuottahinnat pohjaan. Ilmiö on yleiseurooppalainen ja johtuu siitä, että vähittäskaupassa vallitsee poikkeuksellisen suuret suurtuotannon edut (mitä suurempi toimija, sitä kannattavampi kauppa). Siksi kilpailuviranomaisen pitäisi olla vähittäiskaupan osalta valppaana."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":26,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Suomi on strategisesti tärkeä Natolle, joten Nato pystyttäköön tukikohdan Suomeen jos katsoo sen tarpeelliseksi. Maamme puolustus tulisi kuitenkin ensisijaisesti perustua omaan puolustuskykyymme."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":10,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Norsunluuntornista jaetuilla mahtikäskyillä ei voi johtaa paikallista vanhustenkotia. Ratkaisut on löydettävä (ja löytyvätkin) tekijöiden keskuudesta kunhan kannustimet kohdallaan."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":25,"answer":1,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Maamme puolustus tulisi ensisijaisesti perustua omaan puolustuskykyymme. Samalla puolustusmenomme tulisi ainakin täyttää Naton vaatimat 2 prosenttia bkt:sta."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":11,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Hyvinvointialueiden määrän sijasta suurin ongelma on hyvinvointialueiden rahoitus (valtion taikaseinästä) ja tuottavuuden kannustimien puute. Kenelläkään ei ole kannustinta hoitaa asioita tehokkaammin, nopeammin ja paremmin. Kustannustehokkuudesta puhumattakaan. Miksi hyvinvointialueen johto hakisi seuraavalle vuodelle vähemmän rahaa kuin edellisvuonna? \n\nSiksi on pakko tehostaa toimintaa. Eli tehdä sitä, mitä yrityksissä tehdään joka päivä: pohtia ja toteuttaa keinoja millä saadaan aikaiseksi enemmän ja parempaa, vähemmällä. On mitattava mitä halutaan saavuttaa ja laittaa kannustimet kohdilleen. Eli oikeanlaiset määrän ja laadun mittarit käyttöön ja ensimmäisen vuoden toteutuneista säästöistä (palvelutason nostolla) esimerkiksi puolet kertabonuksina pysyvän säästön tekijöille."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":20,"answer":1,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät 2/3 kaikista työntekijöistä yksityisellä puolella. Yksityinen puoli rahoittaa julkisen talouden. Nyt kun Suomi on talousvaikeuksissa, listaamattomien yritysten osinkoverotusta on vaikea perustella."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":8,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Useimmat työttömät haluavat töihin taistelussaan syrjäytymistä vastaan. Suomessa on kuitenkin olemassa kannustinloukkuja ja nämä pitäisi purkaa. Porrastettu ansiosidonnainen työttömyysturva auttaa osaltaan tähän."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":9,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Saatavuusharkinta pois, yritysten suorat rekrytoinnit mahdollisiksi ja tuottavan työperäisen maahanmuuton pisteytysjärjestelmä käyttöön.\n\nSaatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa selvitetään kolmansista maista tulevien työntekijöiden osalta, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU-alueella sillä hetkellä saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään. Mikäli näin on edes teoreettisesti, ei oleskelulupaa myönnetä. Ja byrokratia laulaa."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":14,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Ei. Suomen taloudelle elintärkeä (varhaiskasvatus ja perus-)koulutus on kriisissä ja tilanne korjattava uskottavalla tavalla, pikimmiten."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":13,"answer":1,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Taloutta on tasapainotettava. Tarvitsemme vision ja investointeja talouden tulevaisuudelle, jossa merkittävä tuottavuuden kasvu on oltava keskiössä. Tekemistä tehostettava. Turhia kuluja on karsittava. Valtion menoja pitäisi rivi riviltä käydä läpi ja kysyä itseltämme: onko tämä sellaista mitä valtion pitää tehdä? Ellei, kyseinen tekeminen on yksityistettävä tai leikattava. Valtion tekemistä pitäisi tehostaa. Mitattava määrää ja laatua ja asettaa kannustimet, mitkä ohjaa valtionhallintoa kohti paranevaa kustannustehokkuutta."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":15,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Mikäli nuori syrjäytyy, se on henkilötasolla menetetty elämä ja julkistaloudelle elinikäinen kustannus. Lisäksi meitä Suomalaisia syntyy muutenkin vähän, joten meillä ei ole varaa mokata nuorten asiat. Lapsissa ja nuorissa on kirjaimellisesti Suomen tulevaisuus."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":17,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Yhteisessä päätöksenteossa on hampain kynsin puolustettava omia etujaan. Tässä Suomi on epäonnistunut. \n\nEU koostuu 27 jäsenmaasta. Nämä maat ovat tulleet yhteen synnyttäkseen mm vapaan tavaroiden, työvoiman ja varojen liikkuvuuden. Isompi talousalue on parempi kuin pienempi.\n\nYksi esimerkki Suomen hampaattomuudesta on EU:n metsien ennallistamisasetuksen valmistelu.  Biodiversiteetti-indeksi (BII) osoittaa, että Suomen luonto on EU maiden toiseksi parhaiten säilynyt. BII kuvaa, kuinka iso osa alkuperäisestä lajistosta on säilynyt ja kuinka runsaana se esiintyy. Lontoon luonnonhistoriallisen museon mukaan näin korkea indeksiluku kertoo, että luonto on monimuotoista ja että ekosysteemit toimivat hyvin (Metsälehti.fi \"Suomen luonnon monimuotoisuus EU:n huippua\"). Silti Suomelle on koitumassa miljardilasku ennallistamisesta.\n\nTämä hampaattomuus on korjattava. Korjattuna Suomi menestyy EU:ssa."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":19,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Taloutta on tasapainotettava. Tarvitsemme vision ja investointeja talouden tulevaisuudelle, jossa merkittävä tuottavuuden kasvu on oltava keskiössä. Tekemistä tehostettava. Turhia kuluja on karsittava. Valtion menoja pitäisi rivi riviltä käydä läpi ja kysyä itseltämme: onko tämä sellaista mitä valtion pitää tehdä? Ellei, kyseinen tekeminen on yksityistettävä tai leikattava. Valtion tekemistä pitäisi tehostaa. Mitattava määrää ja laatua ja asettaa kannustimet, mitkä ohjaa valtionhallintoa kohti paranevaa kustannustehokkuutta. Suomesta ulkomaisten investointien ykköskohde. Tähän tarvittaneen julkisia investointeja, joilla saadaan ehdollistetut ulkomaiset investoinnit tapahtumaan."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":22,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Osana talouden elvyttämistä ja kannustinloukkujen purkua, kyllä. Tarvitsemme Suomeen lisää tekemistä ja vähemmän syrjäytymistä. Tekeminen pitäisi aina olla kannattavaa."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":23,"answer":1,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Syntyvyyten on kannustettava muulla tavoin kuin rahalla."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":24,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Asumistuki pitäisi poistaa, koska se paisuttaa keinotekoisesti vuokra asuntojen- ja kiinteistönomistajien kukkaroa. Kuten Kojamoa, jota omistavat mm. demarivetoiset ammattiyhdistykset."}},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":12,"answer":1,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Taso on kohtuullinen, kustannus ei. Hyvinvointipalveluiden tason sijasta suurin ongelma on hyvinvointialueiden rahoitus (valtion taikaseinästä) ja tuottavuuden kannustimien puute. Kenelläkään ei ole kannustinta hoitaa asioita tehokkaammin, nopeammin ja paremmin. Kustannustehokkuudesta puhumattakaan. Miksi hyvinvointialueen johto hakisi seuraavalle vuodelle vähemmän rahaa kuin edellisvuonna? \n\nSiksi on aivan pakko tehostaa toimintaa. Eli tehdä sitä, mitä yrityksissä tehdään joka päivä: pohtia ja toteuttaa keinoja millä saadaan aikaiseksi enemmän ja parempaa, vähemmällä. On mitattava mitä halutaan saavuttaa ja laittaa kannustimet kohdilleen. \n\nEli oikeanlaiset määrän ja laadun mittarit käyttöön ja ensimmäisen vuoden toteutuneista säästöistä (palvelutason nostolla) esimerkiksi puolet kertabonuksina pysyvän säästön tekijöille."}}],"bgAnswers":[{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":37,"numeric_answer":null,"option_answer":[42],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":1,"numeric_answer":50,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":2,"numeric_answer":null,"option_answer":[2],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":3,"numeric_answer":null,"option_answer":[8],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":34,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{"fi":"talousasiantuntija"},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":35,"numeric_answer":null,"option_answer":[35],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":36,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{"fi":"Helsinki"},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":44,"numeric_answer":null,"option_answer":[48],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":40,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":"https://twitter.com/MartinPaasi"},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":41,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":"https://www.facebook.com/profile.php?id=100089818586647"},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":42,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":"https://www.instagram.com/martinpaasi/"},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":43,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":"https://www.martinpaasi.fi"},{"election_id":1,"candidate_id":710,"question_id":39,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{"fi":"Olen rahoitusalan moniottelija, Nordnet Pankin talousasiantuntija, rahapodi -isäntä ja Suomen Ekonomien hallituksen puheenjohtaja. Löydät taustoittavan henkilöjutun täältä: https://www.ekonomit.fi/yhteiso/martin-paasi/#38398013 Politiikka on minulle toimintakenttänä uusi, talous ei. Uskon, että kansanedustajana voin vaikuttaa enemmän kuin twitter:issä mesoamalla tai rahapodia tekemällä. Ja koska vaikuttamisen tarve on mielestäni nyt suurempi kuin koskaan, päätin asettua ehdolle (Kokoomus, Uusimaa). Suomella on valitettavan moniongelmallinen talous vision puuttumisesta, tuottavuuden kasvun tyrehtymisestä, Suomen syntyvyyden vähentymisestä, koulujemme tason syöksykierteestä ja soten kustannusten kasvusta johtuen. Kaiken kruunaa 10 miljardin vuotuinen menolisäys. Näpertely ei enää auta: - investointeja Suomeen - valtiolle kuulumattomat tekemiset leikattava - tuottavuus nousuun - kannattavaa maahanmuuttoa - tekemisen verot ⬇️ haittaverot ⬆️ - koulut kunniaan - sote sotku korjattava"},"link_answer":null}]},"partyResults":[{"data":52,"score":0.7953},{"data":1,"score":0.7692},{"data":43,"score":0.743},{"data":36,"score":0.7406},{"data":41,"score":0.7377},{"data":67,"score":0.7357},{"data":51,"score":0.6821},{"data":35,"score":0.6568},{"data":40,"score":0.6518},{"data":39,"score":0.6381},{"data":55,"score":0.6375},{"data":44,"score":0.6357},{"data":54,"score":0.6099},{"data":46,"score":0.5863},{"data":42,"score":0.5827},{"data":56,"score":0.572},{"data":37,"score":0.5359},{"data":34,"score":0.5334},{"data":38,"score":0.4356},{"data":48,"score":0.4207},{"data":47,"score":0.4087},{"data":50,"score":0.4031}]}