{"candidate":{"id":1140,"election_id":1,"district_id":39,"party_id":37,"first_name":"Oras","last_name":"Tynkkynen","nick_name":null,"image_id":"1677421676494","video_id":null,"election_number":75,"hidden":false,"answers":[{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":23,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"On hyvin vähän näyttöä siitä, että korotuksilla lapsilisiin tai muihin tukiin pystyttäisiin kasvattamaan syntyvyyttä mainittavasti. Tiukassa julkisen talouden tilanteessa on myös niukalti varaa lisätä menoja – edes sinänsä hyviin tarkoituksiin. Lapsilisiä saavat myös hyvätuloiset perheet, joiden tukien kasvattaminen ei tässä taloustilanteessa voi olla ensisijaista."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":24,"answer":3,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Asumistuen kulut ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi, mikä kuormittaa valtiontaloutta. Kun julkista taloutta tasapainotetaan ja velkaantumista hillitään, voidaan joutua harkitsemaan myös monia ikäviä säästöjä.\n\nToisaalta asumistuki kohdistuu pienituloisille, ja tuen heikentäminen uhkaisi pahentaa köyhyyttä. Jos pienituloisilla ei ole varaa asua suurissa kaupungeissa, työvoimapula uhkaa pahentua entisestään."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":26,"answer":3,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Suomi päätti hakea Nato-jäsenyyttä kansalaisten selvän enemmistön ja melkein kaikkien eduskuntapuolueiden tuella. Vähemmän on kuitenkin ehditty vielä keskustella siitä, millainen Nato-jäsenyys tarkemmin palvelee parhaiten Suomen tarpeita. Periaatteellisesti merkittävä päätös Naton tukikohdan sijoittamisesta pitää tehdä perusteellisten selvitysten ja kansalaiskeskustelun pohjalta."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":27,"answer":3,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"On Suomenkin etu, että Ruotsi hyväksytään Naton jäseneksi samaan aikaan. Siksi sen eteen kannattaa edelleen tehdä töitä. Suomen pitää kuitenkin varautua kaikenlaisiin skenaarioihin – myös ei niin miellyttäviin."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":30,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Suomi on useimpina vuosina vastaanottanut pakolaisia ja turvapaikanhakijoita melko vähän moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Nytkin ukrainalaiset turvapaikanhakijat ovat painottuneet Puolaan ja muihin lähimaihin sekä afrikkalaiset turvapaikanhakijat Etelä-Euroopan maihin.\n\nSuomen on kannettava oma vastuunsa hädänalaisten ihmisten auttamisesta. Euroopassa pitää myös tehdä töitä sen eteen, että turvapaikanhakijoita autetaan tasapuolisemmin eikä tehtävä kasaudu muutamille maille."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":31,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Eutanasia pitää mahdollistaa tilanteissa, joissa mikään muu ei enää tarjoa riittävää apua. Sille pitää kuitenkin määrittää selvät ja tiukat ehdot.\n\nEutanasian tulee olla mahdollinen vain tilanteissa, joissa sairaus on vakava ja parantumaton. Samoin ehtona tulee olla, että sairaus aiheuttaa kohtuutonta kärsimystä, jota ei voida lääkityksellä tai hoidolla saada riittävästi helpotettua. Luonnollisesti eutanasian pitää aina perustua täysivaltaisen aikuisen ihmisen omaan, vakaaseen tahtoon, jonka hän on ilmaissut selvästi ja toistuvasti riittävän pitkään."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":33,"answer":3,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Eivätköhän useimmat suomalaiset aika hyvin tunnista myös oman vastuunsa. Välillä kulttuurimme tuntuu liiankin paljon yksilöä korostavalta, vaikka perheellä, yhteisöillä ja yhteiskunnalla on oma tärkeä roolinsa."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":34,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Viime aikoina enemmän ovat olleet pikemminkin sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeudet. Yleensä hyvä ohje on, että jos jostakin aiheesta puhutaan omasta mielestä liian vähän, kannattaa itse nostaa sitä keskusteluun enemmän kuin valittaa siitä, että muut puhuvat vääristä asioista."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":35,"answer":3,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Väestön keskittyminen kaupunkiseuduille ei ole minulle ensisijaisesti hyvä tai huono asia, vaan tosiasia. Kaupungistuminen etenee Suomessa ja muualla maailmassa, koska monet ihmiset kokevat kaupungit houkutteleviksi paikoiksi töiden, opiskelun, palveluiden tai muuten elämänlaadun takia. Kaupungistumista ei tarvitse politiikalla sen paremmin vauhdittaa kuin jarruttaakaan, vaan mahdollistaa ne valinnat, joita vapaassa maassa ihmiset haluavat tehdä. \n\nVapaassa maassa jokainen saa valita asuinpaikkansa. Peruspalveluiden pitää olla kohtuullisesti saavutettavissa kaikille asuinpaikasta riippumatta. On myös mm. metsätalouden ja maanpuolustuksen kannalta arvokasta, että ihmisiä asuu maan kaikissa osissa."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":25,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Euroopassa käydään laajinta sotaa sitten toisen maailmansodan. Niin Suomen oman puolustuskyvyn vahvistaminen, Nato-jäsenyyteen varautuminen kuin Ukrainan tukeminen ovat kasvattaneet puolustusmenoja. On hankala nähdä, mistä maanpuolustuksessa voisi tässä tilanteessa leikata."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":1,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Hallitus on ottanut käyttöön jo neljä eri tukea sähkön hinnan nousun hyvittämiseen: sähkön arvonlisäveron alennus, verovähennys sähkölaskun perusteella, sähkötuki ja uusimpana sähköhyvitys. Sähkön hinta on kuitenkin tullut merkittävästi alas, joten tarve tuelle on vähentynyt.\n\nTuleva talvi voi silti olla osalle ihmisistä hyvin vaikea. Tukia kannattaa siksi kehittää niin, että niukat veronmaksajien eurot pystytään kohdentamaan eniten tarvitseville. Siksi nykyiset sähkötuet kannattaa ensi talveksi korvata mallilla, joka kohdentuu pienituloisille ja muille eniten tukea tarvitseville."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":3,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Vähittäiskauppa on Suomessa tosiaan vain muutaman ketjun käsissä, mikä voi osaltaan nostaa ruuan hintaa. Taustalla lienee kuitenkin monia muitakin tekijöitä, kuten Suomen syrjäisyys, markkinan pienuus ja kotimaisen tuotannon kalleus pohjoisissa oloissa. Viime aikoina myös esimerkiksi kohonneet energian hinnat ovat nostaneet kaupan kustannuksia. Yksi osaratkaisu voi olla kilpailuviranomaisten voimavarojen vahvistaminen, sillä silloin ne pystyvät puuttumaan paremmin puutteelliseen kilpailuun myös kaupan alalla."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":5,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Tavallistenkin särkylääkkeiden liika- ja väärinkäytöllä on terveyshaittansa ja -riskinsä. Apteekissa koulutettu henkilökunta pystyy paremmin ohjaamaan asiakkaita lääkkeiden asianmukaiseen käyttöön.\n\nSen sijaan apteekkialaa olisi hyvä vapauttaa niin, että kilpailu lisääntyisi – osaamista koskevista vaatimuksista toki tinkimättä. Tämä voisi helpottaa lääkkeiden saatavuutta."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":7,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Työelämän muuttuessa ja osaajapulan pahentuessa meidän pitäisi pikemminkin helpottaa mahdollisuuksia kouluttautua tarvittaessa uudelleen. Jos esimerkiksi sairaanhoitajaksi ei käytännössä voisi enää kouluttautua yhden tutkinnon jo suorittanut, pahenisi hoitajapula entisestään.\n\nSamalla on niin, että paine tasapainottaa julkista taloutta on ankara. Silloin voidaan joutua pohtimaan myös monia aika epämukavia ratkaisuja."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":10,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Hoiva-alan osaajista on kova pula, joten hoitajamitoitusta voi kannattaa keventää väliaikaisesti tai myöhentää. Ikäihmiset tarvitsevat kuitenkin riittävästi hoitajia, joten kokonaan mitoituksesta tuskin on varaa luopua. Yksi vaihtoehto olisi miettiä, voiko joissakin tilanteissa pärjätä hieman pienemmällä hoitajamitoituksella, jos hoitopaikassa on vastaavasti enemmän muuta henkilökuntaa."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":11,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Asiantuntijoiden näkemys on varsin laajasti ollut se, että hyvinvointialueita on turhan paljon tämän kokoiseen maahan. Isommilla alueilla palveluita pystyttäisiin järjestämään tehokkaammin. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa väestöltään noin neljännestä Tampereen kaupungista.\n\nSamalla on niin, että hyvinvointialueet ovat ehtineet toimia vasta pari kuukautta. Sote-uudistus kannattaa ensin viedä maaliin nykyisellä rakenteella ennen, kuin alkaa suunnitella siihen isoa remonttia."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":13,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Harva rakastaa veroja, mutta hyvinvointiyhteiskunta ja sen mahdollistama vakaus ja turvallisuus ovat niiden arvoisia. Oma verotasoni tuntuu aika maltilliselta suhteessa siihen, miten paljon olen elämäni varrella verorahoitteisista palveluista saanut – tai miten vaikka iäkäs äitini niistä hyötyy parhaillaan. Erikoista on sekin, että ympäristön kuluttamista ja kuormittamista ei monissa tapauksessa veroteta mitenkään, vaikka siitä aiheutuu haittoja sekä ihmisille että taloudelle."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":14,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Suomessa on jo nyt kova pula osaajista, ja väestön ikääntyessä pula uhkaa vain pahentua. Tässä tilanteessa koulutukseen peruskoulusta korkeakouluihin pitää sijoittaa enemmän, ei suinkaan vähemmän. Vain näin pystymme myös varmistamaan riittävästi osaajia työelämän tarpeisiin – ja pitämään huolta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjasta."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":18,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää sitä, että kaikki merkittävät saastuttajat vähentävät päästöjään nopeasti ja paljon. Suomen kannattaa kuitenkin edetä ilmastotyössä rohkeasti erityisesti kolmesta syystä.\n\nEnsinnäkin meidän on vaikea patistella muita toimiin, jos emme toimi itse.\n\nToiseksi ilmastotyö on yhä useammin Suomen itsekäs etu – maahamme on tulossa miljardiluokan jätti-investointeja tuulivoimaan, vetyyn ja vihreään teräkseen juuri vihreän siirtymän ansiosta.\n\nKolmanneksi meidän kannattaa toimia yksinkertaisesti siksi, että se on oikein."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":2,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Kysymyksellä viitattaneen kaasuautoihin. Niistä on joutunut maksamaan samaa veroa kuin muista polttomoottoriautoista, koska niissä voi käyttää fossiilista maakaasua siinä missä biokaasuakin.\n\nBiokaasu voi olla varteenotettava vähäpäästöinen vaihtoehto joissakin autoissa. Kestäviä raaka-aineita biokaasun tuotantoon on kuitenkin kovin rajallisesti, eikä siitä siksi ole laajamittaiseksi ratkaisuksi liikenteessä.\n\nFossiilisesta tuontiöljystä pitää pyrkiä eroon, mutta rekkojen sähköistäminen on vielä varsin kallista ja hankalaa. Siksi verotuksella voisi vauhdittaa biokaasun käyttöä etenkin raskaassa liikenteessä."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":4,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Tutkimusten ja tilastojen valossa tiedetään hyvin, että muiden tekijöiden pysyessä samana alkoholin myynnin helpottaminen ja hinnan alentaminen lisäävät sen käyttöä. Käytön lisääntyminen taas merkitsee käytännössä lisää terveys- ja sosiaalisia haittoja sekä rikollisuutta – ja sitä kautta kustannuksia meille kaikille veronmaksajille.\n\nAlkoholin myyntiä helpotettiin melko hiljattain. Ennen kuin lähdetään tekemään uusia muutoksia, tulisi arvioida aiemman muutoksen seurauksia.\n\nYksi vaihtoehto voisi myös olla sallia viinien myynti ruokakaupoissa yhdistettynä alkoholiveron korotukseen. Näin saatavuus paranisi, mutta vero auttaisi hillitsemään alkoholin haittoja."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":6,"answer":3,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Syiden selvittäminen oppimistulosten heikentymiseen on koulutuksen asiantuntijoiden tehtävä. Päätösten tekeminen ongelman ratkaisemiseksi on poliitikkojen tehtävä. Siksi kansanedustajaehdokkailta kannattaa ennemmin kysyä, mitä aiomme tehdä ongelman ratkaisemiseksi.\n\nSuomessa on kansainvälisesti vertailtuna korkeimpiin kuuluvat oppimiserot yhtäältä sukupuolten välillä ja toisaalta kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten perheiden lasten välillä. Reilu tapa kääntää oppimistulokset nousuun on lisätä nyt takamatkalle jäävien oppilaiden tukea.\n\nTärkeää on tukea kouluja, joiden alueella on paljon erilaisten ongelmien kanssa painivia perheitä. Kouluissa on myös varmistettava, että oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea eri alojen ammattilaisilta terveydenhoitajista kuraattoreihin ja koulunkäyntiavustajiin."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":8,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Ansiosidonnaista päivärahaa pitää uudistaa, mutta sen ei välttämättä tarvitse tarkoittaa sen heikentämistä. Ennemmin porrastaisin tukea kahdella tavalla. \n\nEnsinnäkin työhistorian perusteella tapahtuvaa porrastusta voisi voimistaa nykyisestä. Siinä missä päivärahan kesto on nykyään 300, 400 tai 500 päivää, voisi se riippua työllisyysjakson kestosta liukuvasti.\n\nToiseksi tuki kannattaa porrastaa suhdanteiden mukaan. Tuki olisi lyhyempi silloin, kun taloudella menee hyvin ja töitä on runsaasti tarjolla – ja vastaavasti pitempi silloin, kun taloudella menee heikosti ja työpaikoista on pulaa."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":9,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Työvoimapula on jo nyt huutava esimerkiksi hoiva-, ohjelmointi- ja ravintola-aloilla sekä maataloudessa. Väestön ikääntyessä pula osaajista kasvaa entisestään. \n\nOsittain tarpeeseen voidaan vastata koulutuksella, mutta nuorissa ikäluokissa ei yksinkertaisesti enää riitä ihmisiä kaikkiin työtehtäviin. Siksi työn ja opiskelun perässä Suomeen muuttamista ja Suomeen jäämistä pitää helpottaa entisestään. \n\nTyövoimapulasta kärsimme me kaikki suomalaiset, sillä se merkitsee köyhempää taloutta ja vähemmän tuloja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Samalla tarvitaan muutoksia asenteissa – esimerkiksi kaikissa työtehtävissä ei tarvitse edellyttää täydellistä suomen kielen taitoa."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":12,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Talouden haasteista huolimatta Suomi on kokonaisuutena vauraampi kuin koskaan aiemmin. Olisi outoa, jos juuri nyt pitäisi alkaa purkaa hyvinvointiyhteiskuntaa.\n\nOn kuitenkin totta, että julkisen talouden kestävyysvaje ja velkaantuminen uhkaavat hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa. Taloutta pitää siis tasapainottaa, mutta ratkaisut pitää hakea ensisijaisesti muualta kuin palveluiden heikentämisestä."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":15,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Mielenterveyspalveluissa yleensä ja nuorten palveluiden saatavuudessa erityisesti on ollut isoja puutteita, jotka pitää korjata. Nuorten mielenterveyspalveluihin tarvitaankin lisää satsauksia, jotta apua saa riittävän varhain – ja ongelmien pahenemista voidaan ehkäistä. Jos ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa, se säästää myös pitkällä aikavälillä kustannuksia.\n\nMielenterveyspalveluiden parantaminen ei voi silti tapahtua leikkaamalla mistä sattuu. Olisi esimerkiksi hölmöläisten peiton jatkamista leikata peruskouluista, koska se voisi pahentaa nuorten mielenterveysongelmia."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":16,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Metsätalous on tärkein yksittäinen luontokadon syy maassamme. Yksityisten ihmisten ja yritysten omistamiin metsiin valtion on vaikeampi vaikuttaa. Siksi ongelman korjaaminen kannattaa aloittaa valtion omistamista metsistä, joista pitää suojella kaikki arvokkaimmat kohteet.\n\nSe ei kuitenkaan yksin riitä. Pelkillä valtionmetsillä ei ylletä Suomen tavoitteeseen suojella 30 prosenttia maista ja vesistä. Osa arvokkaista luontokohteista on myös yksityisillä mailla.\n\nSiksi suojelua pitää lisätä myös yksityisten omistamilla alueilla. Nykyiset Metso- ja Helmi-ohjelmat tarjoavat tähän toimivan välineen, jossa maanomistajat saavat korvauksen suojeluun vapaaehtoisesti myymistään alueista. Nyt ohjelmien rahoitusta pitää vain lisätä."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":17,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Suomen etu kuulostaa toki erinomaiselta, mutta mitä sillä tarkalleen ottaen tarkoitetaan? Onko Suomen etu esimerkiksi hakata enemmän metsiä vai päinvastoin vähemmän?\n\nPäävastuu metsäpolitiikasta on nyt ja tulevaisuudessa Suomen käsissä. Meidän kannattaa huolehtia metsiemme luonnosta ja hiilivarastoista EU:sta riippumatta."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":19,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Kyllä seuraavallakin kaudella hallituksen kaikista tärkeimmät tehtävät ovat muunlaisia: suomalaisten turvallisuuden takaaminen, hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen, ilmastokriisin ja luontokadon ratkaiseminen. Talouden tasapainottamisen ja velkaantumisen pysäyttämisen pitää kuitenkin olla juuri seuraavalla kaudella tehtävälistan kärjen tuntumassa – kunhan se vain tehdään kestävästi ja vastuullisesti."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":20,"answer":3,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Moni asiantuntija on esittänyt listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämistä sekä valtiontalouden kohentamiseksi että yritysten verokohtelun tasapuolistamiseksi. Arviot näin valtion kassaan saatavista tuloista kuitenkin vaihtelevat, ja vaikeassa taloustilanteessa yrittämisen verotuksen kiristämisen kanssa kannattaa olla varovainen. Kysymystä kannattaa tarkastella osana laajempaa verotuksen uudistusta."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":21,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Valtion omistus ei ole itsetarkoitus, ja omistusta kilpailluilla markkinoilla toimivissa yhtiöissä voi tarvittaessa vähentää. Isolla osalla valtion vielä omistamista yhtiöistä on kuitenkin jokin erityinen, esimerkiksi huoltovarmuuden turvaamiseen liittyvä tehtävä. Sellaiset yhtiöt tulee vastedeskin pitää julkisessa omistuksessa."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":22,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Valtiontalous on jo vahvasti alijäämäinen, ja velkaantuminen jatkuu kovaa vauhtia. Tässä tilanteessa tuloverojen keventäminen vain pahentaisi vajetta entisestään – vaikka veronalennus jonkin verran parantaisikin työllisyyttä ja lisäisi verotuloja sitä kautta. Erityisen pöhköä olisi nyt keventää hyvätuloisten verotusta velaksi.\n\nJos liikkumatilaa palkkojen verotuksen keventämiseen saadaan luotua, kevennykset kannattaa kohdentaa pieni- ja keskituloisiin, jotka lisätuloja myös eniten tarvitsevat. Palkkojen verotusta voitaisiin myös keventää osana vihreää verouudistusta, jossa samalla korotetaan kuluttamisen ja ympäristön kuormittamisen verotusta."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":28,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Putin on osoittanut häikäilemättömyytensä, vainoharhaisuutensa ja julmuutensa. Ainoastaan vetäytyminen Ukrainasta, Venäjän johdon vaihtuminen ja täyskäännös maan linjassa voivat todella avata uuden lehden Venäjän ja vapaan maailman suhteissa. Tämä pätee myös tilanteeseen, jossa Suomi on Naton jäsen."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":29,"answer":3,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Rangaistusten koventaminen vain aniharvoin ehkäisee tai ratkaisee rikollisuutta. Tehokkaammin rikollisuutta voidaan yleensä torjua lisäämällä kiinniottoriskiä, siis parantamalla poliisin mahdollisuuksia saada rikolliset kiinni ja vietyä tapauksia eteenpäin syyttäjälle.\n\nViime aikoina eniten on puhuttanut nuorten katu- ja jengirikollisuus. Vakaviin rikoksiin syyllistyy pieni, monenlaisiin ongelmiin ajautunut nuorten joukko, joka tarvitsee ensisijaisesti sosiaalityön ja muiden ammattilaisten apua.\n\nJo nykylainsäädäntö mahdollistaa nuorisorangaistusten määräämisen 15–17-vuotiaille nuorille, mutta tätä mahdollisuutta on käytetty vain vähän. Ensisijaisesti kannattaa hyödyntää paremmin jo nykyisen lainsäädännön tarjoamat mahdollisuudet."}},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":32,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"On vaikea perustella sitä, että terveydelle vaarallista ja paljon sosiaalisia ongelmia aiheuttavaa alkoholia saa ostaa ja käyttää hyvin vapaasti, mutta kannabista rajoitetaan  jyrkällä kieltolailla. Ensimmäinen askel tasapainoisempaan politiikkaan olisi kannabiksen käytön rangaistavuuden poistaminen.\n\nPitkällä aikavälillä Suomessa kannattaa siirtyä monista muista maista tuttuun malliin, jossa kannabistuotteita voi ostaa alkoholin tapaan valvotusti. Näin kannabiskauppa saadaan pois järjestäytyneen rikollisuuden käsistä, käyttäjille voidaan tarjota palveluja ja myynnistä saatuja verotuloja voidaan ohjata huumeongelmaisten auttamiseen."}}],"bgAnswers":[{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":36,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{"fi":"Tampere"},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":37,"numeric_answer":null,"option_answer":[45],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":44,"numeric_answer":null,"option_answer":[48],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":1,"numeric_answer":45,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":2,"numeric_answer":null,"option_answer":[2],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":3,"numeric_answer":null,"option_answer":[8],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":38,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{"fi":"Mohandas Gandhi"},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":34,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{"fi":"ilmastotyön asiantuntija, yrittäjä"},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":35,"numeric_answer":null,"option_answer":[34],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":39,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{"fi":"Olen toiminut runsaan neljännesvuosisadan kestävyyskriisin ratkaisemisen parissa eri tehtävissä. Olen vaikuttanut mm. kansanedustajana vuosina 2004-15, ilmastopoliittisena asiantuntijana ja yrittäjänä. Koulutukseltani olen toimittaja, ja juureni ovat kansalaisjärjestöissä."},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":40,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":"https://twitter.com/orastynkkynen"},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":41,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":"https://facebook.com/orast"},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":42,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":"https://instagram.com/orastynkkynen/"},{"election_id":1,"candidate_id":1140,"question_id":43,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":"https://www.orastynkkynen.fi"}]},"partyResults":[{"data":37,"score":0.8622},{"data":42,"score":0.8469},{"data":34,"score":0.8234},{"data":39,"score":0.8127},{"data":48,"score":0.7993},{"data":38,"score":0.7903},{"data":50,"score":0.7633},{"data":47,"score":0.75},{"data":35,"score":0.748},{"data":43,"score":0.7287},{"data":41,"score":0.7241},{"data":40,"score":0.709},{"data":1,"score":0.7051},{"data":46,"score":0.6685},{"data":36,"score":0.6308},{"data":55,"score":0.6233},{"data":54,"score":0.617},{"data":56,"score":0.6125},{"data":51,"score":0.575}]}