{"candidate":{"id":1274,"election_id":1,"district_id":44,"party_id":36,"first_name":"Ville","last_name":"Vähämäki","nick_name":null,"image_id":"1677491930783","video_id":null,"election_number":160,"hidden":false,"answers":[{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":26,"answer":3,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"On hankala ottaa kantaa tähän asiaan, kun NATO-jäsenyysprosessi on vielä vireillä."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":4,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":30,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":31,"answer":3,"multi_answer":null,"reasoning":{}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":15,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":17,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"EU:n metsäpolitiikasta uhkaa tulla Suomelle valtavat lisämaksut. Ensinnäkin meidän pitäisi ennallistaa omia metsiä. Tämä tarkoittaisi jopa 900 miljoonan kustannusta vuosittain 2050 luvulle asti. Kokonaisarvio kustannuksista taisi olla noin 30 miljardia. Toiseksi hiilinielulaskennasta uhkaa tulla lisäkustannuksia. Tuntuu hiukan erikoiselta, että maailman metsäisimpiin maihin kuuluvalle Suomelle asetetaan tällaisia lisävaatimuksia sellaisten maiden toimesta, jotka ovat jo omat metsänsä hakanneet."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":34,"answer":3,"multi_answer":null,"reasoning":{}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":23,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Syntyvyyden lisäämiseksi tehtävät toimet on kannatettavia. Kuntakohtaiset vauvarahat tai muut tuet voivat lisätä syntyvyyttä."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":32,"answer":1,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"En kannata kannabiksen käytön rangaistavuudesta luopumista. Yleisesti ottaen huumausainerikoksista tulee antaa riittävät rangaistukset."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":1,"answer":5,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Korkeiden sähkölaskujen tuki täytyy suunnitella järkevästi, jotta se kohdentuu oikein. Paljon parempi olisi mekanismit, joiden avulla sähkön kuluttajahinta ei edes nousisi liian korkeaksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ensi talvena sähkön hinnassa ei ole sähköfutuurien perusteella tulossa vastaavaa hintapiikkiä mitä tänä talvena. Joltain osin olimme myös hiukan onnekkaita leudon talven suhteen. Kansalaiset säästivät sähköä hyvin, joka laski kulutusta ja pörssisähkön hintaa. Valitettavasti joillekin on tullut talvikuukauksilta kohtuuttoman suuria sähkölaskuja ja jos sama ilmiö toistuu, niin myös ensi talvena on syytä tukea jollain mekanismilla."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":2,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Uudet autot ovat verrattain vähäpäästöisiä. Autokannan uusiutuessa vähenevät myös autoilun päästöt. Autoilun verotus on jo nyt rakennettu siten, että vähäpäästöisiä autoja suositaan. Kaikkinensa autoilun, asumisen ja elämisen kustannukset ovat nousseet kohtuuttomasti. Tulossa oleva biopolttoaineiden jakeluvelvoite uhkaa nostaa polttoaineiden hintaa jopa 50 senttiä litralta. Suomen ilmastotavoitteet ovat liian kunnianhimoiset ja autoilun kustannuksia tulisikin pyrkiä laskemaan siten, että polttoaineverotusta laskettaisiin asteittain EU:n sallimalle minimitasolle."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":3,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Keskittynyt vähittäiskauppa on varmasti eräs syy ruuan kalleuteen. Paljon syytä on myös tuottajien kohonneissa kustannuksissa, jotka luonnollisesti nostavat myös ruuan hintaa. \nTuottajan kuuluu saada työstään kunnon korvaus. Vain sillä tavalla pidämme suomalaisen maaseudun ja alkutuotannon elinvoimaisena. Ilmeisesti jopa 3 tilaa lopettaa päivässä. Tilanne on huolestuttava."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":6,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"On varmasti monia tekijöitä. Kännykät tulee laittaa kouluissa kaappiin ja luoda kännykkävapaa opiskeluympäristö. Rajat ovat rakkautta. Kouluissa täytyy kyetä lisäämään opettajien auktoriteettia. Jotta koulurauha pysyisi ja oppimistulokset kohenisivat pitää opettajalla olla selkeä johtajan rooli. Ja opettajalle pitää luoda mahdollisuudet koulurauhan ylläpitämiseen. Kiusaamiselle nollalinja. Kiusaajan täytyy vaihtaa koulua, ei kiusatun. Kännykät kuuluvat reppuun tai kaappiin. Poikien oppimistuloksia on saatava kohenemaan. Pojat kaipaavat rajojen asettamista. Kaiken kaikkiaan uskon nuorisoon ja tuleviin sukupolviin. Heidän opiskelumotivaationsa pitää pystyä herättämään. Huonot arvosanat voivat tehokkaasti laskea motivaatiota, ja siksi täytyisi erityisluokat palauttaa. Erityisluokilla motivaation palauttaminen voisi onnistua käyttämällä erilaista arvosana-asteikkoa. Opettajille tulee siis antaa työkaluja, joilla oppimistulokset saadaan nousuun. Opettajavetoisuutta täytyy lisätä. Erityisluokat pitää palauttaa."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":7,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Tämä saattaisi olla perusteltua. Tähän liittyy kuitenkin varmasti useita kysymyksiä, joita pitää selvittää. Missä tilanteissa maksujen periminen olisi oikeutettua, ja perittäisiinkö kaikilta toista samantasoista tutkintoa suorittavalta maksu? Tätä kysymystä olisi selvitettävä huolellisesti ja katsoa yhteiskunnan kokonaisetua. On helpompi perustella täydennyskoulutusta tai koulutusten täydentämistä jollakin opintokokonaisuudella. Useiden ehkä jopa limittäisten tutkintojen suorittaminen on vaikeammin perusteltavissa."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":8,"answer":3,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Ansiosidonnaisuuden heikentämisellä on luonnollisesti myös huonoja vaikutuksia. Ansiosidonnaisuuden kannustavalla portaistuksella puolestaan voitaisiin saada hyviä tuloksia nopamman työllistymisen suhteen. Kaikkinensa tämä kai riippuu myös siitä, minkälaisella paikkakunnalla ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle jäänyt asuu. Jos sopivia työpaikkoja ei vain lähiseudulla ole, niin tämä tarkoittaa käytännössä leikkausta ilman kannustinta. Toisaalta tämän tyyppisiä porrastusmalleja on käytössä muissa maissa ja kokemukset ovat hyviä. Mahdolliset uudistukset täytyy tehdä tarkkaan harkiten ja liittojen kanssa yhteistyössä. Vain yhteisesti sopien tästä saattaisi syntyä valmista. Kaiken kaikkiaan suurempi työllisyysprosentti on kaikkien yhteinen tavoite. On tarpeen pohtia myös muitakin keinoja."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":9,"answer":1,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"En usko että näitä ulkomaalaisia työtekijöitä tulee aktiivisemmin houkutella Suomeen. Euroopan Unionin alueella on vapaa liikkuvuus ja 447 miljoonaa asukasta. Jos omalla työllään tulee toimeen, niin silloin on tervetullut. Sitä vastoin ns. halpatyövoiman osalta tilanne on eri. Jos henkilöille tarjotaan liian pientä palkkaa liian huonoilla työehdoilla, siten että he joutuvat pysyvästi turvautumaan sosiaaliturvaan, on jotain pielessä. Valitettavasti yleinen keskustelu kulminoituu liikaa siihen, että Perussuomalaiset eivät salli ulkomaalaisten työntekijöiden maahantuloa. Tämä ei pidä paikkaansa. Jos työllään tulee toimeen, niin tervetuloa. Tarvitsemme työntekijöitä monelle eri ammattialalle. Tarvitsemme kausityöntekijöitä. Emme tarvitse palkkoja polkevaa halpatyövoimaa. Työllä Suomi nousuun!"}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":11,"answer":3,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Hyvinvointialueiden työ on vasta käynnistynyt ja tulevien vuosien aikana selviää miten nämä alueet kykenevät hoitamaan tehtäviään. En lähtisi vielä ottamaan laajempaa kantaa tähän. Sote-uudistuksen nivelvaiheessa on tärkeää, että uudet hyvinvointialueet pääsevät hyvin alkuun ja niitä rahoitetaan johtuen ilmeisestä alibudjetoinnista. Tämän vuoden ensimmäisen lisäbudjetin 500 miljoonaa tulee varmasti tarpeeseen hyvinvointialueilla."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":12,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Keskeistä olisi pitkällä aikavälillä pystyä hillitsemään menojen kasvua, ja etenkin sote-menojen tulisi kasvaa yleistä kehitystä hitaammin. Helpoiten tämä tietenkin kävisi sillä, että ihmiset käyttäisivät vähemmän palveluja, eli käytännössä olisivat paremmassa kunnossa ja terveempiä. Tämä tavoite on tietenkin täysin yksilöllinen ja kansalaisista kiinni. Toinen tapa on se, että sujuvoitetaan prosesseja ja lasketaan niiden kustannuksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että usein se nopea hoitoonpääsy on halvin yhteiskunnallekin."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":5,"answer":1,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Asiaan liittyy monia puolia. Ruokakaupassa tulisi olla asianmukainen neuvonta. Apteekkitoimialassa on varmasti paljon kehitettävää, mutta suoraan toimialan vapauttaminen suurille ketjuille sisätää paljon riskejä. On turvattava koko maan kattava lääkehuolto ja kohtuulliset hinnat. On tarpeen selvittää apteekkialaan liittyviä näkökulmia ja erityisesti tähän särkylääkkeiden vapauttamiseen liittyviä seikkoja."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":10,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Asioilla on varmasti monta puolta, mutta yleisesti ajatellen kaikki poliittinen toiminta, joka edesauttaa vanhustenhoidon ongelmien ratkaisua on kannatettavaa. Ymmärrykseni mukaan hoitajamitoituksen tahtotaso oli kuitenkin parantaa vanhustenhoidon tasoa, kuin toimia eräänlaisena tavoitetasona. Vanhustenhoidossa töitä tekevien jaksaminen on koetuksella. Olisi tärkeää kerätä hyväksi havaittuja toimintamalleja ja pyrkiä levittämään niitä muille hyvinvointialueille."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":16,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"En näe metsien yksityssuojelun laajentamista järkevänä. Tälläkin hetkellä käynnissä olevat METSO ja HELMI -ohjelmat auttavat arvokkaiden luontoympäristöjen suojelemisessa. Metsänomistajat voivat näiden kautta suojella arvokkaaksi katsomiaan elinympäristöjä. Nämä voivat olla vaikkapa tietyn metsän sisällä oleva alue, ja muu jää sitten vaikkapa normaaliksi talousmetsäksi. Kaikki lähtee vapaaehtoisuudesta. Metsien ennallistamista en kannata, joka voi tarkoittaa vaikkapa suotyypin metsäalueen ojien tukkimista. Tämä johtaa pohjaveden nousuun ja sitä kautta puuston kasvu loppuu."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":18,"answer":1,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Suomi pelaa ilmastokasinoa. Kaikki toiveet on asetettu siihen, että pystymme kehittämään tiukempien ilmastotavoitteiden ansiosta teknologiota ja tuotteita, joita muut haluavat meiltä ostaa. Tämä voi osoittautua kalliiksi ja epäonnistuneeksi strategiaksi. Valitettavasti meiltä puuttuu kaikki yhteiskunnallinen keskustelu siitä, onko tämä järkevää. Lopulta kuitenkin teemme täysin samoja tuotteita samaan kilpailtuun markkinaan mutta hiukan vähäpäästöisemmällä tavalla. Jos loppuasiakas ei halua maksaa kalliimpaa hintaa, ja lopulta ulkomaalaiset kilpailijayritykset kopioivat teknologiat, jää Suomelle vain kokeilijan ja kehittäjän rooli."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":19,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Julkisen velan pienentäminen on ensi vaalikaudella erittäin hankalaa. Voi olla jopa mahdotonta. Silti tavoite on tärkeä. Pohjaehdotus seuraavan vaalikauden alijäämäksi on noin 40 miljardia, hiukan yli 7000 euroa asukasta kohden. Vuositasolla alijäämä on 10 miljardia. Tämän koko alijäämän pienentäminen tarkoittaisi seuraavalta hallitukselta erittäin voimakkaita toimenpiteitä. Tärkeämpi ja helpommin saavutettavissa oleva tavoite olisi velkasuhteen taittaminen, joka käytännössä saavutetaan sillä, että valtion velanotto on alle puolet BKT:n kasvusta. 3 % kasvulla velanoton optimimäärä on 1,5 % BKT:sta, eli noin 3,5-4 miljardia. Eli seuraavan hallituksen tulee pyrkiä kääntämään valtion velkasuhde laskuun. Näen, että tässä kysymyksessä tapahtuva julkisen velan pienennys tulee tapahtumaan useamman vaalikauden aikana."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":20,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Suhtaudun varauksella listaamattomien yhtiöiden verotusmallin muutoksiin. Valtiovarainministeriön selvitykset edelliseltä vaalikaudelta olivat sen suuntaisia, että osakkeen matemaattiseen arvoon perustuvaa osingonjakomäärää voisi laskea muutamilla prosenttiyksiköillä. Kuitenkaan ehdotusta ei toteutettu. Eikä sitä toteutettu tällä kuluvallakaan vaalikaudella. Jos osinkoverotusta kiristetään, niin sitä täytyy kiristää pienillä askelilla, ja seurata mikä on osakkeenomistajien käyttäytymisen muutos, jätetäänkö rahaa enemmän taseeseen, vai otetaanko sitä edelleen kulutukseen. Täytyy muistaa myös se, että sitä osakkeenomistajien kulutukseen käyttämää rahaa verotetaan edelleen esimerkiksi arvonlisäveroilla."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":22,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Näkisin tämän erittäin toivottavana ja korottaisin tuloveroasteikkojen rajoja edelleen inflaatiota vastaavasti. Käytännössä tämä siis tarkoittaa ansiotuloverotuksen kevenemistä. Jos tämä tehdään ennakollisesti tulevan vuoden inflaatio huomioon ottaen, kevenee ansiotuloverotus myös reaalisesti. Työtulovähennyksen rakenteen muuttamisella voidaan ansiotuloverotusta keventää pieni- ja keskitulosten osalta. Näkisin, että ansiotuloverotuksen keventäminen noin 150-200 mijoonaa vuodessa on mahdollista."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":21,"answer":1,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Lähtökohta on se, että tuottavaa omistusta ei myydä, vaan sitä ostetaan lisää. Valtion tulee olla ankkuriomistaja ja käyttää omistajan ääntä Suomelle tärkeiden yhtiöiden hallituksissa. Hallituksissa luonnollisesti toimitaan kaikkien osakeenomistajien eduksi. Näkisin niin, että valtion omistajaohjauspolitiikkaa tulee kehittää ja siirtää ohjausta enemmän valtioneuvoston kansilian omistajaohjausyksikölle. Tiettyjä rahastomuotoisia toimijoita voisi yhdistää ja saada näin leveämmät hartijat näille toimijoille. Ilmastorahasto ja Teollisen yhteistyön rahasto voisivat olla yhdistettävissä."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":24,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Asumistukimenojen kasvu on ollut huolestuttavalla tasolla. On pyrittävä löytämään keinoja, joilla asumistukimenojen kasvua voitaisiin hillitä. Aiemmilla kausilla on pyritty yhdistelemään eri tukimuotoja, ja tämän tyyppistä työtä on syytä jatkaa ensi hallituskaudella."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":25,"answer":1,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"En kannata maanpuolustuksesta säästämistä. On turvattava riittävät resurssit niin koulutuksen, miehistön, materiaalihankinnan ja puolustuskiinteistöjen osalta. NATO tavoite puolustusmenoihin on 2 % BKT:sta. Tämä toteutuu lähivuosina johtuen suurista puolustushankkeista kuten hävittäjien ostamisesta sekä laivue-hankinnasta. Suomessa puolustukseen panostetaan tällä hetkellä ennätyksellisen paljon. Huolimatta suurista hankkeista on myös perustoiminnan hyvästä tasosta kuten koulutuksesta ja hankinnoista pidetty kiinni."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":35,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Näen asian hiukan toisinpäin. Suomen maaseutu on täynnä kyliä, joiden elinvoimasta kannattaa pitää kiinni. Jos kylät voivat hyvin, niin kuntakin voi hyvin. Ja kun kunnat voivat hyvin, niin keskuskunta tai kaupunki voi hyvin. Sama pätee kaupunkitasolla. Lähiöistä pitää pitää huolta ja niiden avulla myös kaupungit kehittyvät ja pysyvät elinvoimaisena."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":28,"answer":3,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Nato-jäsenyys vaikuttaa varmasti myös Venäjä-suhteisiimme. Tärkeämänä pitäisin sitä, että Venäjä vetäytyisi Ukrainasta. Vasta tällöin kahdenvälisemme suhteet voisivat alkaa palautua. Parasta ja turvallisinta on varautua itse tarvittavalla tavalla, suhtautua realistisesti kaikkiin mahdollisiin kehityskulkuihin Venäjällä ja toivottavasti pääsemme palauttamaan suhteita aikanaan. Mutta tämä edellyttää todellakin hyökkäyssodan loppumista ja vetäytymistä."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":27,"answer":3,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Jäsenyyden hakeminen yhtaikaisesti oli perusteltua. Nyt näyttäisi siltä, että eduskunnan käsiteltyä Nato-mietinnön, syntyy tilanne jossa presidentti saattaa vahvistaa lain jo tämän eduskunnan aikana. Tämä puolestaan johtaa siihen, että Nato-jäsenyytemme saatetaan vahvistaa ennen Ruotsin jäsenyyttä. Näin olen ymmärtänyt. Luotan ulkopoliittiseen johtoomme ja heidän kokonaisharkintaansa asiassa."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":29,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Riittävät rangaistukset ovat tehokkain keino ehkäistä ja kitkeä nuorisorikollisuutta. Esimerkiksi katujengien tekemissä rikoksissa täytyy olla riittävät rangaistukset, koska nämä tilanteet voivat jättää nuoriin vaikkapa pelkotiloja pitkäksikin aikaa. Katuturvallisuudesta täytyy pitää huolta, ja kaikkien kansalaisten katuturvallisuuden ylläpitämiseksi on poliiseilla oltava riittävät resurssit. Myös ennaltaehkäisy ja rikosten nopea tutkinta on avainasemassa. Toimenpidekokonaisuuksia on rahoitettu yli hallintokunnittain ja viimeisin lisäbudjetissa hyväksyttävä rahoitus on 19 miljoonaa. Tästä poliisille menee 2,5 miljoonaa ja ennaltaehkäisevään toimintaan miljoona euroa. Nuorten rikosten tutkintaa tehostetaan 1,44 miljoonan lisäyksellä pääkaupunkiseudulla. Rahoitusta pitäisi saada tästä kokonaisuudesta myös Ouluun."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":33,"answer":2,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Hankala kysymys. Hyvinvointiyhteiskunnan lähtökohta on luonnollisesti se, että yhteiskunta kantaa vastuuta yksilöistä ja heidän vastoinkäymisisestään."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":13,"answer":3,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"Kysymys on vaikea. Suomen kokonaisveroaste on hiukan laskenut viime vuosina ja kokonaisveroasteen ennustetaan olevan hiukan yli 41% tänä vuonna. Veroastetta tulisi nostaa, jotta julkiset palvelut pystyttäisiin säilyttämään ennallaan, ottaen huomioon valtion talouden tasapainottamistavoitteet. Saattaisi kuitenkin olla parempi vaihtoehto pyrkiä tuottamaan palveluita tehokkaammin ja kohdentaa ne paremmin."}},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":14,"answer":4,"multi_answer":null,"reasoning":{"fi":"En usko, että koulutuksesta kannattaa leikata. Jos säästöjä haetaan, saattaa koulutusohjelmien tiivistäminen olla oikea vaihtoehto."}}],"bgAnswers":[{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":1,"numeric_answer":44,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":2,"numeric_answer":null,"option_answer":[2],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":3,"numeric_answer":null,"option_answer":[8],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":34,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{"fi":"Kansanedustaja, diplomi-insinööri"},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":35,"numeric_answer":null,"option_answer":[34],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":36,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{"fi":"Oulu"},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":37,"numeric_answer":null,"option_answer":[44],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":44,"numeric_answer":null,"option_answer":[49],"text_answer":{},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":39,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{"fi":"Olen Ville, perheenisä Oulusta. Ajan valtion talouden syöksykierteen oikaisua kaikille oikeudenmukaisella tavalla. Järkevä talouspolitiikka takaa palvelut jatkossakin. Turvallinen ympäristö ja elinvoimaa lisäävät hankkeet tuovat työtä ja toimeentuloa.\nOlen ollut poliittisessa toiminnassa mukana parikymmentä vuotta.\n\nOuluun muutin -98 opiskeluiden perässä ja valmistuin tietotekniikan diplomi-insinööriksi. Politiikkaan lähdin vuoden 2003 kuntavaaleissa ja kaupunginvaltuustoon pääsin Oulussa -08. Politiikkaan lähtemisen syy oli jo tuolloin epäkohdat Suomen EU-politiikassa. Suomi on laitettu maksumiehen asemaan EU:ssa.\n\nKansanedustajana olen ollut vuodesta 2011.\n\nTeemat:\n\n* Asumisen, polttoaineiden ja sähkön hinnan kohtuullistaminen.\n\n* Peruspalvelut kuntoon - omaishoitajien aseman parantaminen ja katkeamattomat hoitoketjut, varhaiskasvatus ja peruskoulu kuntoon.\n\n* Edistän Pohjois-Suomelle tärkeitä hankkeita.\n\n* Vastustan EU:n yhteisvelkaa, elvytyspakettia ja liittovaltiokehitystä.\n\n* Puolustan suomalaisia metsänomistajia ja vastustan EU:n ilmasto- ja ennallistamissuunnitelmia.\n\n* Suomi on suomalaisten koti. Maassa maan tavalla.\n\nKaikessa poliittisessa toiminnassani haluan edistää suomalaisten etua.\n\nEduskunnassa työskentelen valtiovarainvaliokunnassa. Käsittelemme valtion budjetin ja lisäksi laajan joukon muita valtion talouteen liittyviä asioita. Edistän näissä puolueen linjaa."},"link_answer":null},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":43,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{},"link_answer":"https://www.vahamaki.fi"},{"election_id":1,"candidate_id":1274,"question_id":38,"numeric_answer":null,"option_answer":null,"text_answer":{"fi":"Hankala sanoa. Kaikilta useamman kauden istuneilta edustaajilta oppii jotakin. Nostetaan esille Toimi Kankaanniemi, jonka kanssa olen ollut valtiovarainvaliokunnassa yli kymmenen vuotta."},"link_answer":null}]},"partyResults":[{"data":36,"score":0.8083},{"data":40,"score":0.792},{"data":54,"score":0.7868},{"data":55,"score":0.7856},{"data":35,"score":0.7805},{"data":41,"score":0.7603},{"data":46,"score":0.7589},{"data":44,"score":0.7524},{"data":39,"score":0.7084},{"data":34,"score":0.7017},{"data":1,"score":0.6996},{"data":52,"score":0.6708},{"data":38,"score":0.625},{"data":37,"score":0.6172},{"data":47,"score":0.6124},{"data":43,"score":0.6076}]}